6 kurssikerta

 Kurssikerran aluksi pääsimme ulos haukkaamaan happea, kun lähdimme keräämään itse aineistoa lähiympäristöstä. Käytimme Epicollect5-sovellusta, jolla tallensimme ympäristöstä erilaisia pisteitä, joihin liitimme tietoja niiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Lopulta kaikkien ryhmäläisten keräämät pisteet koottiin yhteen ja niitä tarkasteltiin yhdessä jo aiemmin tutuksi ja turvalliseksi tulleessa QGIS-ohjelmassa. QGIS:issä pisteille tehtiin interpolointi. Interpoloinnin jälkeen kartalle saatiin aikaan väriasetuksia muuttamalla erittäin havainnollistava kuvaus siitä, miten eri alueilta oltiin luokiteltu. Esimkeriksi yhdessä interpoloidussa kartassa punainen väri kuvasi vähiten viihtyisää paikkaa ja sininen väri viihtyisää. Tällä tavalla oli mielestäni erittäin kätevää ja nopeaa tutkia alueellisesti kartalta sitä, mitkä alueet on koettu esimerkiksi epäviihtyisiksi. 

Itsenäisenä työnä meidän piti tuoda QGIS:iin erilaisia pistetietokantoja liittyen hasardeihin. Näiden avulla tuli saada aikaan kolme erilaista karttaa, jota voisi hyödyntää kouluopetuksessa. Tulevana opettajana tämä tehtävä tuntui erityisen motivoivalta, koska tuntui että tämänkaltaisesta osaamisesta voisi hyötyä tulevaisuudessa myös opettajan työssä. 

Tehtävän teossa ei ollut tällä kertaa suuria hankaluuksia, kun maanjäristys aineisto oli saatavissa suoraan csv muodossa internetistä. Tulivuori-aineiston joutui puolestaan käyttämään Excelin kautta, jotta sen sai muunnettua oikeaan tiedostomuotoon. Tämäkin sujui kuitenkin jouhevasti ohjeita noudattaen. Karttani ovat mielestäni varsin onnistuneita ja selkeitä, mutta jälkikäteen ajateltuna olisin voinut miettä erilailla sen kumpi tasoistani, eli tulivuorista ja maanjäristyksistä näkyy kartalla päällimäisenä. 

Kuvia vertailtaessa huomataan, että mitä suuremmaksi magnitudiasteikko kasvaa, sitä vähemmän maanjäristyksiä on ollut. Tämä on varsin järkeenkäyvää, sillä voimakkaat maanjäristykset ovat harvinaisia, kun taas pieniä tapahtuu päivittäin. Kartoista on selvästi nähtävissä se että maanjäristykset keskittyvät tietyille alueille eli litosfäärilaattojen reunoille. Myös tulivuorten sijainti on selvästi yhteydessä samaan asiaan. Näitä karttoja voisi käyttää opetuksessa esimerkiksi pulmatehtävänä aiheeseen johdateltaessa. Oppilaat voisivat pohtia esimerkiksi sitä, miten tulivuoret ja maanjäristykset ovat yhteydessä toisiinsta tai mille alueille maapalloa niiden sijainti keskittyy. Samantapaisia karttoja voisi tuottaa esimerkiksi myös meteoriiteistä.  Lisäsin omiin karttoihini robottimaisesti pohsjoisnuolen ja mittakavaan, mutta Ville Väisänen oli omassa blogissaan ansiokkaasti pohtinut sitä, ovatko ne mielekkäitä tai tarkoituksenmukaisia tämänkaltaisissa kartoissa ylipäätään. 

Etsin internetistä samasta aiheesta tuotettuja aineistoja ja löysin mielestäni ainakin yhden hyvän tuotoksen. Tässä kartassa on hyvin selvästi näkyvillä litosfäärilaattojen reunojen vaikutus tulivuorten ja maanjäristysten sijaintiin. Tätä karttaa voisi siis ikään kuin näyttää ''oikeana'' vastauksena oppilaille sen jälkeen kun he olisivat ensin itse pohtineet sijaintien syytä. Ylipäätään kaikenlaiset kartat ovat maantieteen opetuksessa erinomaisia havainnollistaaan eri asioita ja on tärkeeä, että oppilaiden kartografiset taidot kehittyvät. Johdatteluosuuden jälkeen opetuksessa voitaisiin syventyä eri käsitteiden opiskeluun ja tarkempaan ilmiön tarkasteluun. 

Tässä tämän kerran blogipostaus, viimeinen kurssikerta häämöttää jo edessä! 🍺

Kuva 1. Yli 6 magnitudin maanjäristykset vuosina 1950-2021.

Kuva 2. Yli 7 magnitudin maanjäristykset vuosina 1950-2021.

Kuva 3. Yli 8 magnitudin maanjäristykset vuosina 1950-2021.

Lähteet

Emergency Response Coordination Centre. Saatavissa: https://reliefweb.int/sites/reliefweb.int/files/resources/ECDM_20200608_EQs_Overview.pdf

National Centers For Enviromental Information. Saatavissa: https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search

USGS Earthquake Hazards Program. Saatavissa: http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

Ville Väisäsen blogikirjoitus. Viitattu 3.3.2021. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/villvais/