4 kurssikerta

 Perjantai 12.2

Neljännellä kurssikerralla siirryimme ensimmäistä kertaa käsittelemään rasterinmuotoista paikkatietoaineistoa. Arttu-opettaja aloitti aamun melko pitkällä teoriaosuudella, joka sisälsi paljon uutta tietoa, mutta myös jotain aiemmilta kursseilta tuttua. Lopulta pääsimme käärimään hihamme myös itse ja oli aika alkaa harjoitella uusia QGIS- taikatemppuja. 

Harjoituskerralla tutkittiin pääkaupunkiseutua kuvaavaa tietokantaa. Aluksi teimme sille ruudukon, jota pienensimme myöhemmin niin, että turhat tyhjät ruudukot poistettiin siitä. Näin aineistoa saatiin kevennettyä.  Lopulta valitsimme muuttujaksi ruotsinkielisten osuuden, jota tarkastelimme ruuduttain. Kotitehtäväksi saimme samanlaisen prosessin toteuttamisen, mutta jotain eri muuttujaa hyödyntäen. 

Minua kiinnosti tutkia muunkielisten osuutta pääkaupunkiseudun väestöstä, joten toistin kurssikerralla harjoitellut toiminnot, mutta valitsin tällä kertaa tarkemmin tutkittavaksi muuttujaksi muunkielisten osuuden. Kun olin saanut kokonaismäärät ruksuteltua tietokoneelleni, päätin muuttaa luvut vielä prosenteiksi, jotta tekemä rasterikartta olisi sopivampi analyysiin. Suorien lukumäärien ongelma on se, että ne eivät ota huomioon ilmiöiden suhteellisuutta ja sitä, että alueella jossa on muutenkin eniten ihmisiä on todennäköisesti eniten myös esimerkiksi muunkielisiä. Valitsin tekemääni karttaan (kuva 1) värimaailmaksi vihreän sävyt, koska ne olivat mielestäni sopivan neutraalit tähän tarkoitukseen. Punaiset tai mustat värit olisivat tuntuneet jopa hieman rasistisilta vaihtoehdoilta tämän asian kuvaamiseen. Jälkikäteen ajateltuna tyhjälle alueelle olisi voinut sopia paremmin jokin muu väri kuin punainen.

Kuva 1. Muunkielisten osuus väestöstä prosentteina 1000 x 1000 metrin ruuduissa.

Aluksi ihmettelin, miten joku ruutu sai arvokseen täyden 100%, mutta päättelin lopulta, että tällaisen ruudun täytyy sisältää vain yhden tai muutaman ihmisen tietokanta, jotka sattuvat olemaan muunkielisiä. Kokonaisuutta tarkasteltaessa huomataan, että muunkielisten osuus vaihtelee hyvin paljon pääkaupunkiseudulla. Eniten vihreän väriä, joka kuvaa tässä kartassa korkeaa muunkielisten osuutta, on mahdollisesti löydettävissä Itä-Helsingin alueelta. Toisaalta yksittäisiä tummempia alueita löytyy yhtälailla myös muualta kartan alueelta. Annika Innanen oli omassa blogikirjoituksessaan bongannut hienosti Otaniemen erottuvan kartalta ympäristöään vihreämpänä ruutuna ja teinkin saman havainnon myös omasta ruututeemakartastani. Tulkintojen teko saattaisi olla vielä helpompaa, jos ruudut olisivatkin vähän suuremman kokoisia ja pääkaupunkiseutua tarkasteltaisiin aluettain, eikä yhtenä isona kokonaisuutena. Ylipäätään ruututietokarttakartta mahdollistaa kuitenkin koropleettikarttaa paremmin yksityiskohtien tarkastelun, koska eroja voidaan tarkastella tässä ruututeemakartassa kunnan sisällä, eikä vain kuntien välillä. 

Kurssin loppupuolella harjoiteltiin vielä esimerkiksi rinnevarjostusten kanssa sekä luotiin itse paikkatietoaineistoa näpyttelemällä teitä ja talojen pisteitä Pornaisten keskustaa kuvaavaan aineistoon. Näiden näpyttelyjen kanssa minulla oli hieman vaikeuksia, syynä todennäköisesti sama kuin aiemmin, hiiren puute. Katsotaan, jos pärjäisin kuitenkin ilman hiirtä tämän kurssin loppuun.

Lähteet

Annika Innasen blogikirjoitus. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/11/harjoitus-4-vaestoteemakartta-ruutuaineistosta/. Viitattu 17.2.2021.