Geoinformatiikka

  Viimeinen rypistys Lähdimme suorittamaan viimeistä kurssikertaa yhdessä ystäväni Rikun kanssa, koska tiesimme, että molemmille olisi varmasti hyötyä tiimityöskentelystä. Emme olleet etukäteen miettineet hirveästi työn aihetta, joten aamu alkoikin ankaran pohdiskelun parissa. Lopulta saimme ideaksi tutkia, miten koronavirus ja sen aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet hotelliyöpymisten määrään Suomen eri kunnissa. Löysimme aineiston StatFin tietokannasta. Harmillinen asia oli se, että tähän aineistosta löytyi tietoa vain 20 eri kunnasta. Päättelimme, että StatFinin tilastoihin oli valikoitunut todennäköisesti kunnat, joissa on kaikista eniten hotellivierailuja. Mietimme ensin, että voisi olla viisasta etsiä sittenkin jokin muu aineisto, josta löytyisi mahdollisesti laajemmin lukuja. Lopulta olimme kuitenkin jo niin lukkiutuneita alkuperäiseen suunnitelmaamme, että pitäydimme siinä. Yksinkertaisille miehille yksinkertaisia hommia.  Latasimme ensin StatFinista kyseiset tilastot Exce

 Kurssikerran aluksi pääsimme ulos haukkaamaan happea, kun lähdimme keräämään itse aineistoa lähiympäristöstä. Käytimme Epicollect5-sovellusta, jolla tallensimme ympäristöstä erilaisia pisteitä, joihin liitimme tietoja niiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Lopulta kaikkien ryhmäläisten keräämät pisteet koottiin yhteen ja niitä tarkasteltiin yhdessä jo aiemmin tutuksi ja turvalliseksi tulleessa QGIS-ohjelmassa. QGIS:issä pisteille tehtiin interpolointi. Interpoloinnin jälkeen kartalle saatiin aikaan väriasetuksia muuttamalla erittäin havainnollistava kuvaus siitä, miten eri alueilta oltiin luokiteltu. Esimkeriksi yhdessä interpoloidussa kartassa punainen väri kuvasi vähiten viihtyisää paikkaa ja sininen väri viihtyisää. Tällä tavalla oli mielestäni erittäin kätevää ja nopeaa tutkia alueellisesti kartalta sitä, mitkä alueet on koettu esimerkiksi epäviihtyisiksi.  Itsenäisenä työnä meidän piti tuoda QGIS:iin erilaisia pistetietokantoja liittyen hasardeihin. Näiden avulla tuli saada a

Tie vie vähitellen kohti loppuaan...  Taas yksi ihana nelituntinen takana QGIS:in parissa. Tällä kurssikerralla ei ollut erillistä teoriaosuutta, vaan QGIS avattiin suorilta käsin nenän eteen ja katsoimme yhdessä Artun kanssa vielä muutaman eri toiminnon teon, mitä emme olleet vielä yhdessä harjoitelleet. Keskeisin näistä oli bufferointi työkalu. Otimme bufferointia varten esiin kotitehtävämme olleeen Pornais-aineiston, johon olimme digitoineet teitä ja taloja. Bufferointi työkalulla pystyi luomaan tietyn kohteen ympärille haluamansa kokoisen vyöhykkeen. Harjoittelimme kurssikerralla bufferoimalla alueen, joka sijaitsi yhden kilometrin etäisyydellä terveysasemasta. Tämän myötä oli mahdollisuus saada selville, kuinka paljon tälle alueelle mahtuu rakennuksia tai asukkaita.  Suurin osa kurssikerrasta oli varattu itsenäiselle työskentelylle. Tässä kohtaa meinasikin mennä ensiksi sormi suuhun, koska aiemmin tehtäviä oli tehty pääosin yhdessä kädestä pitäen edeten. Aivot löivätkin aluksi tä

 Perjantai 12.2 Neljännellä kurssikerralla siirryimme ensimmäistä kertaa käsittelemään rasterinmuotoista  paikkatietoaineistoa. Arttu-opettaja aloitti aamun melko pitkällä teoriaosuudella, joka sisälsi paljon uutta tietoa, mutta myös jotain aiemmilta kursseilta tuttua. Lopulta pääsimme käärimään hihamme myös itse ja oli aika alkaa harjoitella uusia QGIS- taikatemppuja.  Harjoituskerralla tutkittiin pääkaupunkiseutua kuvaavaa tietokantaa. Aluksi teimme sille ruudukon, jota pienensimme myöhemmin niin, että turhat tyhjät ruudukot poistettiin siitä. Näin aineistoa saatiin kevennettyä.  Lopulta valitsimme muuttujaksi ruotsinkielisten osuuden, jota tarkastelimme ruuduttain. Kotitehtäväksi saimme samanlaisen prosessin toteuttamisen, mutta jotain eri muuttujaa hyödyntäen.  Minua kiinnosti tutkia muunkielisten osuutta pääkaupunkiseudun väestöstä, joten toistin kurssikerralla harjoitellut toiminnot, mutta valitsin tällä kertaa tarkemmin tutkittavaksi muuttujaksi muunkielisten osuuden. Kun olin s

 Perjantai 5.2 Tällä kertaa hyppäsimme suoraan QGIS:in maailmaan ilman erillistä teoriaosuutta. Lähdimme harjoittelemaan kurssikerran asiaa ensiksi Afrikka-aineiston kanssa. Tahti oli jälleen ripeähkö ja sormet saivat sauhuta näppäimistöllä ripeästi, jotta opetuksen tahdissa pysyi mukana. Jossain kohti jonkun tietyn toiminnon tarkoitusperä menikin meikäläisen kaltaisen luokanopettajaopiskelijan ymmäryksen yli. Kuitenkin, Afrikka-aineistolla harjoiteltiin siis erilaisten kohteiden yhdistämistä ja tietokantaliitosten tekemistä. Näiden toimintojen tekeminen onnistui, mutta kuten sanottua, pää ei välttämättä pysynyt aivan koko aikaa toiminnan mukana. Tekemämme toimenpiteet havainnollistavat kuitenkin sitä, kuinka konfliktiherkkä alue Afrikan mantere on historian saatossa ollut.  Näiden harjoitusten pohjalta saimme itsenäiseksi tehtäväksi tulvaindeksikartan laatimisen aineiston pohjalta. Kun lähdin tekemään kotitehtävää tänään aamulla, aivot löivät kieltämättä täysin tyhjää. Noh videotallen

Perjantai 29.1 Kurssin toisella harjoituskerralla kävimme läpi erilaisia rajapinta-aineistoja ja kokeilimme yhdessä, miten niitä saa lisättyä kätevästi QGIS-ohjelmaan yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten. Näihin ilmeisesti palataan myöhemmin kurssin aikana vielä tarkemmin, mutta ainakin ensikosketus jätti kiinnostuneen olotilan rajapintojen tarkastelusta.  Pääpaino tällä kurssikerralla oli kuitenkin erilaisissa projektioissa ja sen tarkastelussa, miten ne eroavat toisistaan esimerkiksi pinta-alojen suhteen Suomen kunnissa. Erilaiset karttaprojektiot ja niihin liittyvä tiedon manipulointi ovat tietyllä tapaa erittäin kiinnostava aihepiiri, mutta toisaalta taas tällein ruohonjuuritasolla tutkiskeltaessa aavistuksen tylsähköä lukujen pyörittelyä. Paarlahden hiiren klikkausten perässä lähdin kuitenkin tarmokkaana myös selvittämään miten projektioita voidaan vertailla QGIS-ohjelmassa.  Vertasin Suomen hyvin totuudenmukaisesti kuvaavaa TM35FIN-projektiota kahteen eri maailmanprojektioon: