7 kurssikerta

 

Viimeinen rypistys

Lähdimme suorittamaan viimeistä kurssikertaa yhdessä ystäväni Rikun kanssa, koska tiesimme, että molemmille olisi varmasti hyötyä tiimityöskentelystä. Emme olleet etukäteen miettineet hirveästi työn aihetta, joten aamu alkoikin ankaran pohdiskelun parissa.

Lopulta saimme ideaksi tutkia, miten koronavirus ja sen aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet hotelliyöpymisten määrään Suomen eri kunnissa. Löysimme aineiston StatFin tietokannasta. Harmillinen asia oli se, että tähän aineistosta löytyi tietoa vain 20 eri kunnasta. Päättelimme, että StatFinin tilastoihin oli valikoitunut todennäköisesti kunnat, joissa on kaikista eniten hotellivierailuja. Mietimme ensin, että voisi olla viisasta etsiä sittenkin jokin muu aineisto, josta löytyisi mahdollisesti laajemmin lukuja. Lopulta olimme kuitenkin jo niin lukkiutuneita alkuperäiseen suunnitelmaamme, että pitäydimme siinä. Yksinkertaisille miehille yksinkertaisia hommia. 

Latasimme ensin StatFinista kyseiset tilastot Excel-tiedostoina, jota sitten siistimme siellä tiiviimpään muotoon. Lopuksi muutimme vielä ne csv. tiedostoiksi, jonka jälkeen niiden tuonti QGIS:iin onnistui suhteellisen vaivattomasti aiemmin opitun mukaisesti. Liitimme Joins- toiminnon avulla tämän uuden csv-tietokannan valmiiseen Suomi-aineistoon. Nämä työvaiheet soljuivat melko sujuvasti.  Sen jälkeen toteutimme tilastotietojen avulla kaiken kaikkiaan kuusi erilaista koropleettikarttaa, joista yhdistimme samaa muuttujaa vertailevat vierekkäisiksi kartoiksi. Näin tapahtuneen muutoksen vertailu on helpompaa. 

Kuva 1. Yöpymisten lukumäärä hotelleissa tammikuu 2019 ja tammikuu 2021.

Ensimmäisenä vertailussa (kuva 1) on kaikkien yöpymisten lukumäärä hotelleissa tammikuun 2019 ja tammikuun 2021 välillä. Legendoja vertailtaessa on helppo huomata, että yöpymisten määrä on kokonaisuudessan laskenut hurjasti vuosia vertailtaessa. Vuoden 2019 luvuissa suurin lukumäärä on 274271 yöpyjää, kun taas vuonna 2021 suurin luku on 61853. Näistäkin luvuista voi jo helposti nähdä matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien hätähuudon olevan aiheellinen. Molemmissa kartoissa pääkaupunki Helsinki edustaa isointa arvoa. 

Kuva 2. Kotimaisten yöpymisten lukumäärä hotelleissa tammikuu 2019 ja tammikuu 2021.

Toisessa vertailussa (kuva 2) on kotimaisten yöpyjien lukumäärä hotelleissa tammikuussa 2019 ja tammikuussa 2021. Näissäkin luvuissa on nähtävissä selkeä muutos vuosien 2021 ja 2019 välillä. Muutos on kuitenkin suhteellisesti hieman pienempi kuin kaikkien yöpyjien vertailussa. Mielenkiintoinen havainto on, että Pohjois-Suomessa kotimaisten yöpyjien lukumäärä on suurempi vuoden 2021 aineistossa. Riku olikin omassa blogissaan mainiosti avannut tämän johtuvan luonnollisestikin siitä, että ihmiset ovat suunnanneet lomansa ulkomaiden sijaan Pohjois-Suomeen. 

Kuva 3. Ulkomaisten yöpyjien lukumäärä hotelleissa tammikuu 2019 ja tammikuu 2021. 

Kolmannessa ja viimeisessä vertailussa on ulkomaisten yöpyjien lukumäärä vuoden 2019 tammikuun ja vuoden 2021 tammikuun välillä. Tässä aineistossa on huomattavissa kaikista selkeiten koronaviruksen vaikutus. Luvut ovat todella merkittävästi pienemmät vuoden 2021 kartassa vuoden 2019 karttaan vertailtaessa. Pohjois-Suomi on siis menettänyt pitkälti ulkomaiset turistinsa. Helsinki on luonnollisesti tässäkin vertailussa molemmissa kartoissa suurinta lukua edustava alue. Kaikista surullisimmat luvut ovat nähtävillä Itä-Suomen kunnissa. Toisaalta ulkomaisten yöpyjien lukumäärä ei ole sillä alueella varsin suuri normaaleissakaan olosuhteissa. 

Kokonaisuutta tarkasteltaessa nämä tekemämme kartat havainnollistavat mielestäni hyvin koronarajoitusten aiheuttamaa muutosta yöpyjien lukumäärissä. Tosin valkoiset eli tyhjät alueet saattavat hämätä kartan tulkitsijaa. Kartat olisivat olleet siis ehdottomasti vielä parempia, jos yöpyjistä olisi ollut saatavissa tilastotietoa kaikista kunnista. 

Kaiken kaikkiaan tätä loppuhuipennusta tehdessä huomasi jälleen sen, että monetkaan QGIS:in toiminnot eivät olleet  loppujen lopuksi iskostunut selkärankaan asti. Periaatteessa monta asiaa ja toimintoa osaa varsin ansiokkaasti, mutta niiden toteuttaminen täysin itsenäisesti ilman Artun suojelevia käsiä aiheutti paljon epävarmuutta pitkin kurssia. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, mitä olen kurssilla oppinut. Luokanopettajan koen saaneeni tästä kurssista irti sen, mikä on minulle kaikista oleellisinta. Osaan esimerkiksi varmasti halutessani tehdä oppilaille näiden yöpymiskarttojen kaltaisia esityksiä oppimateriaaliksi.Välillä oli kuitenkin kurssin aikana mukavaa päästä haastamaan itseä myös vaikeampien toimintojen parissa.

Lähteet

Riku Hotin blogikirjoitus. Saatavissa: https://rikuhotti.blogspot.com/2021/03/gis-kurssikerta-perjantai-5.html. Viitattu 8.3.2021.

Tilastokeskus. Majoitustilasto. Hotellien kuukausittainen kapasiteetti ja yöpymiset kunnittain 1995-2021. Saatavissa: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__lii__matk/statfin_matk_pxt_11lm.px/. Viitattu 7.3.2021.