3 kurssikerta

 Perjantai 5.2

Tällä kertaa hyppäsimme suoraan QGIS:in maailmaan ilman erillistä teoriaosuutta. Lähdimme harjoittelemaan kurssikerran asiaa ensiksi Afrikka-aineiston kanssa. Tahti oli jälleen ripeähkö ja sormet saivat sauhuta näppäimistöllä ripeästi, jotta opetuksen tahdissa pysyi mukana. Jossain kohti jonkun tietyn toiminnon tarkoitusperä menikin meikäläisen kaltaisen luokanopettajaopiskelijan ymmäryksen yli. Kuitenkin, Afrikka-aineistolla harjoiteltiin siis erilaisten kohteiden yhdistämistä ja tietokantaliitosten tekemistä. Näiden toimintojen tekeminen onnistui, mutta kuten sanottua, pää ei välttämättä pysynyt aivan koko aikaa toiminnan mukana. Tekemämme toimenpiteet havainnollistavat kuitenkin sitä, kuinka konfliktiherkkä alue Afrikan mantere on historian saatossa ollut. 

Näiden harjoitusten pohjalta saimme itsenäiseksi tehtäväksi tulvaindeksikartan laatimisen aineiston pohjalta. Kun lähdin tekemään kotitehtävää tänään aamulla, aivot löivät kieltämättä täysin tyhjää. Noh videotallennetta katsomalla pääsin onneksi takaisin tietämyksen tielle. Liitin Joins-valikon kautta valuma-alue tietokantaan keskiylivirtaama tietokannan ja järvisyys tietokannan. Monen yrityksen jälkeen sain nämä toimenpiteet onnistumaan ja olin valmiina suorittamaan laskutoimituksen keskiylivirtaama / keskialivirtaama. Näin sain laskettua tulvaindeksin, jonka arvoja havainnollistamaan laadin edellisillä kurssikerroilla opitun mukaisesti koropleettikartan (kuva 1).

Kuva 1. Tulvaindeksi valuma-alueittain.

Karttaa tulkitessa huomataan, että tulva-alueet painottuvat maamme rannikkoseudulle. Mietin, että johtuuko tämä mahdollisesti Itämeren läheisyydestä näillä alueilla vai onko syynä vain, että vesi ei pääse kyseisillä alueilla virtaamaan esimerkiksi järviin niin paljon kuin ns. Järvi-Suomessa. Katsoessani muiden opiskelijoiden blogitekstejä huomasin, että Sanna Jantunen oli omassa kirjoituksessaan päätellyt myös tulva-alueiden sijoittumisen johtuvan järvien vähäisestä määrästä näillä alueilla. Jantunen oli sen lisäksi pohdiskellut, että myös maankäyttö ja lumien sulaminen saattavat vaikuttaa tulviin, mikä kuulosti varsin loogiselta omaan korvaani. 

Järvisyys tietokannan lisääminen Excelistä QGIS:iin onnistui minulta kyllä, mutta ylitsepääsemättömät ongelmat kohtasivat minua ympyrädiagrammien lisäämisen kanssa. Sain kylläkin lisätyksi ensiksi jotakin diagrammeja kartalle, mutta ne näyttivät virheellisiltä. Tämän jälkeen poistin aikaansaamani tuotokset ja yritin vielä ohjeita kohta kohdalta lukien tehdä saman uudestaan, mutta en saanut kartalleni enää näkymään minkäänlaisia diagrammeja, vaikka kokeilin erilaisia asetuksia. En tiedä johtuiko tämä mahdollisesti jostain bugista QGIS-ohjelmistossa, vaikka oliko minun osaamisessa vain puutetta. Joka tapauksessa sain kuitenkin aikaiseksi tulvaindeksiä kuvaavan kartan, mistä voi olla ainakin kohtuullisen tyytyväinen. Toivottavasti ensi viikon kotitehtävissä onnistuisin tekemään kaikki harjoitukset täydellisesti...

Lähteet

Sanna Jantusen blogikirjoitus. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/smjantun/2021/02/03/veritimantteja-ja-keskivirtaamia/. Viitattu 9.2.2021.