2 kurssikerta

Perjantai 29.1

Kurssin toisella harjoituskerralla kävimme läpi erilaisia rajapinta-aineistoja ja kokeilimme yhdessä, miten niitä saa lisättyä kätevästi QGIS-ohjelmaan yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten. Näihin ilmeisesti palataan myöhemmin kurssin aikana vielä tarkemmin, mutta ainakin ensikosketus jätti kiinnostuneen olotilan rajapintojen tarkastelusta. 

Pääpaino tällä kurssikerralla oli kuitenkin erilaisissa projektioissa ja sen tarkastelussa, miten ne eroavat toisistaan esimerkiksi pinta-alojen suhteen Suomen kunnissa. Erilaiset karttaprojektiot ja niihin liittyvä tiedon manipulointi ovat tietyllä tapaa erittäin kiinnostava aihepiiri, mutta toisaalta taas tällein ruohonjuuritasolla tutkiskeltaessa aavistuksen tylsähköä lukujen pyörittelyä. Paarlahden hiiren klikkausten perässä lähdin kuitenkin tarmokkaana myös selvittämään miten projektioita voidaan vertailla QGIS-ohjelmassa. 

Vertasin Suomen hyvin totuudenmukaisesti kuvaavaa TM35FIN-projektiota kahteen eri maailmanprojektioon: Mercatorin-projektioon (kuva 1) ja Robinsonin-projektioon (kuva 2). Valitsin vertailuun juuri kyseiset ns. maailmanprojektiot, koska uskoin saavani niitä vertailussa käyttäen mahdollisimman näkyviä tuloksia.  Jouduin suorittamaan kaikki näppäilyt ja laskutoimitukset QGIS:issä kahteen kertaan, kun ohjelma kadotti mystisestä syystä aluksi aikaansaamani tuotokset bittiavaruuteen. Sama ongelma oli ilmeisesti ilmennyt myös monella muulla kurssilailessa. Noh, kertaus on opintojen äiti ja uudelleen tekemällä asiat mahdollisesti iskostuivat selkärankaani lujemmin. 

Kuva 1. Kunnan pinta-ala Mercator-projektiossa suhteessa ETRS-89-TM35FIN-projektioon.

Mercatorin-projektio on tunnettu siitä, että se vääristää erityisesti napa-alueilla pinta-aloja niin, että ne näyttävät paljon todellisuutta suuremmilta. Tekemästäni kartasta voi havaita saman, sillä mitä pohjoisempaa Suomea kartalta tarkastelee, sitä isompi suhdeluku on. 

Kuva 2. Kunnan pinta-ala Robinson-projektiossa suhteessa ETRS-89-TM35FIN-projektioon.

Robinsonin-projektiossa erot ovat huomattavasti pienemmät kuin Mercatorin-projektiossa, mutta kartalta voi havaita saman ilmiön siitä, että arvot nousevat korkeammaksi pohjoisessa. Kuten Amanda Salmensuu oli omassa blogissaan ansiokkaasti oivaltanut, on projektion valinnalla siis paljon merkitystä sen suhteen, miltä jokin alue kartalla näyttää. 

Käytin molemmissa kartoissa Natural Breaksin valmiiksi antamaa luokitusta (5 eri luokkaa) ja näin jälkikäteen reflektoiden luokkien määrää muuttamalla olisin voinut saada aikaan mahdollisesti paremmin asiaa havainnollistavia karttoja. Kokonaisuutena karttoja tarkasteltaessa, olen kuitenkin varsin tyytyväinen niiden ulkonäköön. 

Tämän harjoituskerran jälkeen ymmärsin paljon paremmin esimerkiksi sovelluksen laskimen käytöstä ja ylipäätään aloin ymmärtämään enemmän eri toimintojen funktiosta. Edelliseen kurssikertaan nähden tällä viikolla tapahtui siis paljon edistymistä. Ylihuomenna edessä odottaakin jo uusi seikkailu entistä syvemmälle QGISin syövereihin. 

Lähteet

Amanda Salmensuun blogikirjoitus. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/salmeama/. Viitattu 3.2.2021.